Iso-Britannian High Court antoi 4. marraskuuta 2025 paljon huomiota saaneen 200 sivun mittaisen tuomion asiassa Getty Images v Stability AI ([2025] EWHC 2863 (Ch)). Tapaus on huomionarvoinen, ei niinkään siksi, että se olisi ratkaissut generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuden kysymykset, vaan koska se antaa joukon työkaluja niiden käsittelyyn.
Kuvapankkijätti Getty Images haastoi tekoäly-yritys Stability AI:n oikeuteen väittäen, että Stabilityn Stable Diffusion -kuvageneraattorin koulutuksessa oli luvattomasti kopioitu miljoonia Gettyn kuvia. Kanne oli laaja, mutta oikeudenkäynnin edetessä Getty luopui useista alkuperäisistä vaatimuksistaan. Erityisesti Getty luopui pääväitteestään – suorasta tekijänoikeusloukkauksesta koulutusprosessissa – ja keskittyi kahteen muuhun kysymykseen: onko tekoälymalli itsessään loukkaava teoskappale ja loukkaavatko mallin tuottamat vesileimat Gettyn tavaramerkkejä.
Vaikka Stability AI vältti tuomion keskeisimmässä tekijänoikeuskysymyksessä, ratkaisu tarjoaa useita tärkeitä huomioita ja pienen voiton oikeudenhaltijoille.
1. Miksi koulutusta koskeva kanne hylättiin?
Gettyn kanteen ydin koulutuksen laittomuudesta mureni tekijänoikeuden keskeiseen periaatteeseen: Tekijänoikeus on alueellinen oikeus.
Tekijänoikeus on kansallinen oikeus. Jotta Getty olisi voinut menestyä Isossa-Britanniassa väitteellään laittomasta koulutuksesta, sen olisi pitänyt osoittaa, että tekijänoikeudellisesti relevantti kopiointi (koulutus) tapahtui Ison-Britannian maaperällä. Getty epäonnistui tässä.
Stability AI on kyllä brittiläinen yhtiö – siksi kanne nostettiin siellä – mutta se pystyi osoittamaan, että itse dataintensiivinen koulutusprosessi suoritettiin Amazon Web Services (AWS) -pilvipalvelimilla, jotka sijaitsivat Ison-Britannian ulkopuolella (kappale 9, 32, 48). Tuomio ei kerro tarkkaa maata, mutta vahvistaa, että teko ei tapahtunut UK:ssa.
Getty joutui luopumaan kanteensa tältä osin. Oikeus totesi heti tuomion alussa:
..on myönnetty, että (i) ei ole todisteita siitä, että Stable Diffusionin koulutus ja kehitys olisi tapahtunut Yhdistyneessä kuningaskunnassa (minkä vuoksi niin kutsutusta ”koulutus- ja kehitysvaateesta” on luovuttu)… (Tuomion kappale 9, käännös kirjoittajan)
Tuomioistuimen ei näin ollen tarvinnut ottaa kantaa siihen, että oliko koulutus tekijänoikeusloukkaus.
Menestyäkseen Gettyn olisi pitänyt nostaa kanne siinä maassa, missä loukkaavaksi väitetty kappaleenvalmistus (koulutus) fyysisesti tapahtui. Gettyllä onkin vastaava kanne vireillä Yhdysvalloissa, jossa fair use -oppi on keskeisessä roolissa. Yhdysvalloissa tuomioistuimet ovat ottaneet viimeaikoina varovaisen suotuisan kannan siihen, että koulutus voi olla fair use -rajojen sisällä sallittua.
2.Voiko tekoälymalli olla ”loukkaava teoskappale”
Gettyn varasuunnitelma oli väittää, että vaikka koulutus tapahtui ulkomailla, itse tekoälymalli (Stable Diffusionin koodi ja painotiedostot) on loukkaava kappale (infringing copy). Argumentin mukaan mallin maahantuonti ja levittäminen Britanniassa on kiellettyä, koska sen valmistaminen olisi ollut loukkaus, jos se olisi tehty Britanniassa (CDPA 27(3)).
Myös tämän kysymyksen Stability voitti. Oikeuden mukaan malli ei ole kopio. Oikeuden kuulemat asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että malli ei sisällä kopioita koulutusdatasta. Kuten asiantuntija professori Brox totesi:
…LAION-5B -data-aineisto on noin 220 TB ladattuna. Sitä vastoin Stable Diffusion 1.1-1.4 -mallin painotiedostot voi ladata 3.44 GB:n binääritiedostona. Mallin painot ovat siis noin viisi kertaluokkaa pienemmät kuin data-aineisto, jota käytettiin niiden kouluttamiseen. (Tuomion kappale 554, käännös)
Lainaus asettaa koon mittasuhteisiin. Ero on noin 64 000-kertainen. Havainnollistetaan tätä: Jos Stable Diffusion -malli (3,44 Gt) olisi yksi 100 litran jätesäkki täynnä paperisilppua, vastaava LAION-koulutusaineisto (220 Teratavua) täyttäisi lähes 97 isoa merikonttia (à 66 kuutiota).
Oikeus totesi, että malli ei tallenna tai toista suojattuja teoksia (kappale 600). Sen sijaan se on tilastollinen esitys datan piirteistä. Vaikka malli voi ”muistaa” (memorize) datan osia, malli itsessään ei ole kopio (kappale 559).
Tuomion loppupäätelmä oli kylmää kyytiä Gettyn välillisen loukkauksen vaatimukselle:
Getty Imagesin vaade välillisestä tekijänoikeusloukkauksesta hylätään. Vaikka ”kappale” (article) voi olla aineeton kohde CDPA:n tarkoituksessa, tekoälymalli kuten Stable Diffusion, joka ei tallenna tai toista mitään Tekijänoikeudella suojattuja teoksia (eikä ole koskaan niin tehnyt), ei ole ”loukkaava kappale”, joten loukkausta… ei ole tapahtunut. (Tuomion kappale 758.viii, käännös)
3. Tavaramerkit: Laimea voitto Gettylle
Ainoa kanteen osa, jonka Getty voitti, koski tavaramerkkejä. Getty osoitti, että Stable Diffusionin vanhemmat versiot (v1.x ja v2.x) tuottivat säännöllisesti kuvia, joissa näkyi vääristynyt, mutta tunnistettava ”Getty Images” tai ”iStock” -vesileima.
Tuomioistuin katsoi, että tämä täytti tavaramerkkiloukkauksen tunnusmerkit (TMA s. 10(1) ja 10(2)). Ratkaisu on tärkeä:
- ”Käyttöä liiketoiminnassa”: Stabilityn katsottiin käyttävän Gettyn tavaramerkkiä omassa kaupallisessa viestinnässään, vaikka se oli mallin tuottama ”artefakti” (kappale 398-401).
- Sekaannuksen vaara: Tuomioistuin katsoi, että keskivertokäyttäjä (erityisesti DreamStudio-palvelussa) voi sekoittaa vääristyneen vesileiman aitoon ja olettaa, että Stabilityllä on jokin kaupallinen yhteys tai lisenssisopimus Gettyn kanssa (kappale 464.v, 758.v).
Oikeus tiivisti sekaannuksen vaaraa koskevan päätelmänsä:
Katson, että Merkin [Sign] käyttö… on omiaan luomaan vaikutelman, että kyseisten tavaroiden ja tavaramerkin haltijan välillä on kaupallinen yhteys. Keskivertokuluttaja, joka käyttää DreamStudiota, voi tulkita Merkin osoittavan Getty Imagesin kuvien alkuperäksi. Kaikkia käyttötapoja käyttävä keskivertokuluttaja voi tulkita Merkin osoituksi yhteydestä Getty Imagesin ja Stabilityn välillä, mukaan lukien siksi, että Mallit on koulutettu Getty Imagesin sisällöllä ja lisensoitu käyttöön. (kappale 399)
Tämä on selkeä voitto oikeudenhaltijoille. Se asettaa tekoälyn kehittäjille vastuun niistäkin tuotoksista, jotka sisältävät tunnistettavia brändielementtejä, vaikka ne olisivat tahattomia. On huomattavaa, että oikeus ei tuominnut Gettylle korvauksia loukkauksista.
4. Oikeudenhaltijan ja kehittäjän muistilista
Tapaus jätti keskeisen kysymyksen – onko koulutus loukkaus – vaille vastausta. Se kuitenkin tarjoaa konkreettisia oppeja riskienhallintaan.
Oikeudenhaltijan keinot hallita koulutusta:
Tämä tuomio ei antanut oikeudenhaltijoille suoraa kielto-oikeutta koulutuskäyttöön, koska pääkanne hylättiin alueellisuuden vuoksi. Oikeudenhaltijoiden keinot ovatkin tällä hetkellä muualla:
- Alueellinen kanne: Tehokkain (ja kallein) keino on haastaa yhtiö oikeuteen siinä maassa, missä koulutus tapahtuu (esim. Yhdysvallat).
- Tavaramerkkivalvonta: Kuten Getty teki, mallien tuotosten aktiivinen valvonta ja tavaramerkkikanteet voivat olla tehokas keino painostaa kehittäjiä siivoamaan tuloksia.
- Tekniset opt-out -kiellot (EU/ETA-alueella): Tämä on tärkein ero Suomeen. Kuten BoligPortal v. ReData -tapaus Tanskasta ja Like v. Google -ennakkoratkaisupyyntö osoittavat, EU:n DSM-direktiivi (ja Suomen tekijänoikeuslain 13b §) antaa oikeudenhaltijalle mahdollisuuden kieltää tiedonlouhinta (TDM). Tämä tapahtuu ”asianmukaisella tavalla”, kuten
robots.txt-tiedostolla tai mahdollisesti jopa käyttöehdoilla (kuten BoligPortal-tapauksessa tulkittiin). Getty v. Stability -ratkaisu ei käsitellyt tätä. Koska UK ei ole enää EU:ssa, UK-tuomioistuin ei voi asiasta kysyä myöskään EU-tuomioistuimelta.
Tekoälykouluttajan opit:
Tapauksen suurin opetus mallien kouluttajille on tekninen: datan suodatus on avainasemassa. Gettyn tavaramerkkivoitto koski vain vanhoja malleja (v1.x ja v2.x). Getty ei pystynyt osoittamaan loukkauksia uudemmilla malleilla (SDXL ja v1.6) (kappale 758.iii). Stability oli selkeästi tiedostanut vesileimaongelman ja siivonnut tuloksiaan vesileimoista. Tämä osoittaa, että huolellinen datan kuratointi ja suodatus (vesileimojen, tunnistettavien brändien ja mahdollisesti laittoman aineiston poistaminen) on tehokkain tapa hallita juridisia riskejä. Eri asia miten kattavasti tällainen on mahdollista. On vähän ristiriitaista, että vesileimat, jotka on luotu estämään luvatonta käyttöä, on riskin vähentämiseksisyytä poistaa ennen luvatonta käyttöä.
Tavallisen käyttäjän riskinhallinta:
Käyttäjän riski ei ole työkalun käytössä, vaan sen tuotoksessa. Jos käyttäjä generoi kuvan ja käyttää sitä kaupallisesti, ja kuvassa näkyy tunnistettava (vaikkakin vääristynyt) vesileima tai tavaramerkki, käyttäjä voi itse syyllistyä tavaramerkkiloukkaukseen. Käyttäjien on tarkistettava generoimansa sisällöt ennen julkaisua.
5. Vaikutukset Suomessa ja avoimet kysymykset
Koska Iso-Britannia ei sovella EU:n DSM-direktiiviä, tämä tuomio ei kerro suoraan, miten suomalaisen yrityksen tulisi suhtautua tekoälyn koulutukseen. Suomessa noudatetaan EU:n tiedonlouhintapoikkeusta (TDM) ja sen ”opt-out” -mekanismia.
Suomalaisille yrityksille Getty v. Stability -ratkaisun merkitys onkin muualla:
- Tavaramerkkioikeus: Tulkinnat ”käytöstä liiketoiminnassa” ja sekaannuksen vaarasta ovat erittäin relevantteja myös Suomessa.
- Aineeton kappale: Tulkinta siitä, että digitaalinen tiedosto on tekijänoikeudellinen ”kappale”, on vahva tuki oikeudenhaltijoille myös Suomessa.
Suurin kysymys jäi kuitenkin auki: onko tekoälyn kouluttaminen datalla, josta ei ole tehty opt-outia, tekijänoikeusloukkaus? Getty v. Stability -tuomio kiersi tämän kysymyksen. Euroopassa tätä ratkaistaan parhaillaan EUT:ssa tapauksessa Like v. Google (C-250/25). Sitä odotellessa tämä brittituomio osoittaa, että tekoälyriidat ovat usein teknisiä ja alueellisia – ja että huolellinen datan suodatus on paras riskienhallintakeino.