1. Tapauksen tausta ja osapuolet
Tapaus: BoligPortal A/S vs. ReData A/S (Sø- og Handelsretten, BS-42485/2025-SHR) Päiväys: 22. 10.2025
Kantaja, BoligPortal A/S, ylläpitää Tanskan suurinta vuokra-asuntoportaalia (boligportal.dk), jota voisi verrata kotimaiseen oikotiehen. Yhtiö tekee merkittäviä investointeja paitsi alustan ylläpitoon, myös sinne syötettyjen vuokrailmoitusten aktiiviseen todentamiseen.
Vastaaja, ReData A/S, on data-analyysiyritys, joka tarjoaa kilpailevaa ”OneDoor”-nimistä data-analytiikkatuotetta. ReData oli järjestelmällisesti skreipannut (scraped) dataa BoligPortalin julkisesta API-rajapinnasta ja hyödyntänyt tätä dataa omassa kaupallisessa tuotteessaan.
Tapauksessa ei ollut kyse generatiivisen tekoälyn kouluttamisesta, vaan kilpailevan tietokannan rakentamisesta data-analyysia varten. Oikeudellinen argumentaatio kuitenkin keskittyi tiedonlouhintaa (Text and Data Mining, TDM) koskevaan poikkeukseen, joka on keskeinen myös tekoälyn kouluttamisen kannalta.
2. Oikeudellinen analyysi: Tietokantasuoja
BoligPortal vetosi ensisijaisesti Tanskan tekijänoikeuslain § 71:een, joka panee täytäntöön EU:n tietokantadirektiivin sui generis -suojan. Suoja myönnetään, jos tietokannan sisällön hankkiminen, tarkistaminen tai esittäminen on edellyttänyt ”laadullisesti tai määrällisesti arvioituna olennaista investointia” (væsentlig investering).
ReData väitti, ettei investointi ollut olennainen, koska data oli käyttäjien luomaa. Tuomioistuin hylkäsi tämän. Oikeus katsoi, että BoligPortalin resurssien käyttö datan aktiiviseen todentamiseen – kuten manuaaliset puhelinsoitot vuokranantajille ja automatisoidut tarkistukset julkisiin rekistereihin – oli juuri lain tarkoittama olennainen investointi, joka oikeuttaa suojaan.
Sivuhuomautus: Olisi kiinnostava tietää onko oikotiellä vastaava tilanne.
Oikeus päätyi katsomaan, että kantajan tietokanta sai suojan ja sen käyttö edellyttää joko lupaa sen omistajalta tai sen tulee perustua tekijänoikeuden rajoitukseen.
3. TDM-rajoitus ja ”koneluettava” kielto
ReDatan keskeinen puolustus oli, että sen toiminta oli sallittua tiedonlouhintaa (TDM) Tanskan tekijänoikeuslain § 11 b:n nojalla. Tämä pykälä perustuu EU:n DSM-direktiivin 4. artiklaan, joka sallii datan louhinnan myös kaupallisiin tarkoituksiin.
Poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta, jos oikeudenhaltija on nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tämän oikeuden (”opt-out”).
Kysymys pelkistyi siihen, oliko BoligPortal tehnyt tehokkaan ”opt-out” -kiellon.
BoligPortal oli sisällyttänyt verkkosivustonsa alatunnisteessa (footer) olevaan ”Data- ja yksityisyyspolitiikka” -asiakirjaansa (Data- og privatlivspolitik) lausekkeen, joka kielsi kaiken automatisoidun datan käytön ja skreippauksen.
Ehdot kielsivät skreippauksen
ReData väitti, että tällainen luonnollisella kielellä HTML-sivulla oleva ehto ei ole ”konelukuinen” (maskinlæsbar). ReDatan mukaan tehokas kielto edellyttäisi teknistä muotoa, kuten robots.txt-tiedostoa. Vastaaja väitti ettei ollut koskaan nähnyt tai hyväksynyt kieltoa.
Tuomioistuin hylkäsi ReDatan tulkinnan ja katsoi kiellon tehokkaaksi. Oikeus viittasi suoraan DSM-direktiivin johdanto-osan kappaleeseen 18, jonka mukaan oikeuksien pidättäminen ”konelukuisin keinoin” voi tapahtua ”metatiedoin ja verkkosivuston tai palvelun käyttöehdoin”.
“Kun sisältö on saatettu yleisön saataviin verkossa, asianmukaiseksi olisi katsottava kyseisten oikeuksien pidättäminen ainoastaan koneluettavilla keinoilla, mukaan lukien metatiedot ja verkkosivuston tai palvelun ehdot.”
DSM-direktiivin 18 resitaali suomeksi.
Tuomioistuimen linjaus oli selkeä: tavanomainen, julkisesti saatavilla oleva HTML-muotoinen käyttöehtoasiakirja on direktiivin tarkoittama ”konelukuinen” keino ilmaista kielto.
4. Johtopäätökset
Tuomioistuin katsoi ReDatan loukanneen BoligPortalin tietokantaoikeuksia. Vaikka skreipattuja datapisteitä oli vain kahdeksan (ml. otsikko, vuokra, koko, osoite), oikeus piti loukkausta laadullisesti olennaisena, koska kyse oli niistä tiedoista, joiden todentamiseen BoligPortal oli investoinut omaa työtään.
Miksi analysoin tanskalaista päätöstä? Tekoälyä koskevia eurooppalaisia ratkaisuja on vielä yhden käden sormilla laskettava määrä. Vaikka tapaus ei suoraan koskenut tekoälyä, sen ratkaisu DSM-direktiivin 4. artiklan ”opt-out” -mekanismista on suoraan sovellettavissa tekoälyä varten kerättävään dataan. Päätös osoittaa, että tekoälyn kehittäjien ja tiedonlouhijoiden on dataa skreipatessaan varmuuden vuoksi syytä tarkistaa paitsi tekniset robots.txt-tiedostot, myös sivustojen luonnollisella kielellä kirjoitetut käyttöehdot voidakseen pätevästi vedota tiedonlouhintaa koskevaan poikkeukseen.
Kyse on tanskalaisesta tuomiosta, joka ei ole lainvoimainen. Tuomio koski vain turvaamistoimea, joka annetaan ennen varsinaista oikeuden käsittelyä. Juttu on muistutus siitä, että liiketoiminnan rakentamisessa toisten datan päälle on riskejä, jotka on hyvä selvittää ennen toiminnan käynnistämistä.
Tutustu palveluihimme