Onnistuneen rekrytoinnin jälkeen on aika tehdä työsopimus. Työsuhteesta kannattaa aina tehdä kirjallinen työsopimus. Autamme varmistamaan, että työsopimus tulee laadittua oikein.

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimus määrittelee mm. työn määrän, siitä maksetun korvauksen sekä sen, milloin työ tehdään. Hyvä työsopimus syntyy, kun:

se on tehty kirjallisessa muodossa,
siinä huomioidaan mahdollisesti soveltuvat työehtosopimuksen ehdot,
siinä noudatetaan lakisääteisiä vähimmäisehtoja sekä
siinä tunnistetaan ja siihen kirjataan muut erityistä sopimista edellyttät seikat.

Työsopimuksissa tulee olla tietyt vähimmäisehdot

Työsopimukselle voi tehdä rungon, joka soveltuu moneen tilanteeseen. Runkoa tulee kuitenkin päivittää ja muokata tarpeen mukaan. Hyvästä vakiorungosta löytyy seuraavat vähimmäistiedot ja -ehdot:

Yrityksen nimi, Y-tunnus ja kotipaikka
Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite
Työsuhteen aloituspäivämäärä
Työsuhteen laatu: toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen
Koeaika ja sen pituus
Työntekijän tavanomainen työskentelypaikka
Työntekijän tehtävänimike
Työntekijän työtehtävät
Soveltuva työehtosopimus (tapauskohtaisesti)
Palkka, palkkapäivä ja maksukausi sekä mahdolliset bonukset ja provisiot
Luontoisedut
Työaika
Vuosiloma- ja sen määräytyminen
Irtisanomisaika
Allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Mistä muusta pitää sopia?

Vaikka työsopimus olisikin hyvin tehty ja se kattaisi kaikki työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, on usein perusteltua tehdä työsopimuksen lisäksi vielä erillisiä lisäsopimuksia tai lisätä ehtoja itse työsopimukseen.

Esimerkiksi salassapidosta on syytä sopia, jos työntekijällä on pääsy arkaluonteiseen tietoon. Arkaluontoista tietoa voivat olla esimerkiksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmat tai asiakkaiden henkilötiedot. Näiden tietojen käsittelystä, salassapidosta ja ilmaisukiellosta on usein perusteltua sopia työntekijän kanssa. Salassapidosta voidaan sopia salassapitoehdolla tai erillisellä salassapitosopimuksella.

Myös kilpailukielto on monelle työnantajalle tärkeä asia. Kilpailukielto estää työntekijää harjoittamasta yrityksen kanssa kilpailevaa toimintaa tai siirtymästä suoraan yrityksen kanssa kilpailevalle yritykselle töihin. Koska kilpailukielto rajoittaa työntekijän oikeuksia, on työnantajan maksettava siitä erityinen kilpailukieltokorvaus työsuhteen päätyttyä. Ehdon käyttöä tulee siten harkita tapauskohtaisesti.

Kolmantena erilliskokonaisuutena on työntekijälle työsuhteessa syntyvät immateriaalioikeudet. Immateriaalioikeuksista ja niiden siirtymisestä on hyvä sopia työntekijän kanssa, jotta niistä ei synny myöhemmin riitoja työnantajan ja työntekijän välille.

Etätyöstä on myös hyvä sopia. Jotta etätyö sujuisi molempien osapuolten kannalta toivotulla tavalla, on työnantajan ja työntekijän hyvä tehdä erillinen etätyösopimus.

Usein työntekijät haluavat kuulla myös mm. työterveyshuollosta. Työnantajalla on myös muita lakisääteisiä velvollisuuksia, joista on osattava antaa tietoa uudelle työntekijälle.

Tutustu työoikeuspalveluihin