Kuvittele tilanne: olet rakentamassa uutta sovellusta, alustaa tai tekoälyratkaisua. Kaikki näyttää lupaavalta – tiimi on osaava, rahoitus kunnossa ja tuotekehitys vauhdissa. Sitten eteesi ilmestyy yllättävä este: sääntelyseinä.
Mikä ihmeen sääntelyseinä?
Sääntelyseinä on vertauskuvallinen este, joka hankkeen on ylitettävä ennen kuin tuote tai palvelu pääsee markkinoille. Se voi koostua lainsäädännöstä, alan itsesääntelystä, viranomaisohjeista tai teknisistä standardeista. Sääntelyseiniä kohtaavat niin yritykset jotka suunnittelevat pörssilistausta sekä startup joka on valmistelemassa palvelua, joka hyödyntää tekoälyä päätöksenteossa. Olennaista seinälle on, että sitä päin juostessa syntyy vähintään vahinkoa. Seinä on harvoin kuitenkin ylittämätön ja monesti sen tarkoitus on auttaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden takaamisessa.
Seinään törmääminen tulee kalliiksi
Monissa hankkeissa sääntelyseinä on aluksi huomaamaton, kuin pieni kynnys, jonka yli astuu helposti. Joskus se taas tuntuu läpipääsemättömältä muurilta, erityisesti silloin, jos sitä tutkitaan vasta viime hetkellä. Olen nähnyt hankkeita, joihin on investoitu satoja tuhansia euroja, mutta vasta seinän kaatuessa päälle juristi kutsutaan hätiin. Varhainen juristin mukaan ottaminen olisi säästänyt aikaa, rahaa ja turhautumista.
Juristi – ei ole muurinvartija, vaan reitinetsijä
Ongelma on, että juristit nähdään usein ”ei-saa-tehdä”-ihmisinä – hidasteina kehitykselle. Hyvä juristi ei kuitenkaan ole este, vaan reitinetsijä. Vaikka sääntelyseinä olisi korkea, useimmiten löytyy ovi, jonka lukon saa auki.
Juristin tehtävä ei ole sanoa ”ei”, vaan ”näin tämä saadaan onnistumaan”.
Joskus sääntelyseinää vastaa pitää käydä omalla säännösseinällä. Hyvä esimerkki tästä on regulaatioteknologiayritys Safe Basen tuote, jolla yritys voi viestittää turvallisuutta ja lainmukaisuutta edistävistä toimistaan vakuuttavasti. Katso tästä ruotsalaisen Teamtailor -palvelun esimerkki.
Tekoäly ja terveydenhuolto – erityisen haastavat seinät
Erityisesti tekoälyratkaisuissa sääntelyseinät voivat olla monikerroksisia. Esimerkiksi terveydenhuollon tekoälysovelluksissa on huomioitava paitsi tekoälysääntely myös haastavat tietosuojakysymykset, sote-alan erityissääntely, lääkinnällisiin laitteisiin liittyvät seikat ja julkisella sektorilla myös tosiasiallista hallintotoimintaa koskevat säännöt. Ne harvat, jotka löytävät turvallisen tien näiden seinien yli, pääsevät suurten mahdollisuuksien markkinoille.
Sääntelyseinä on suunniteltu suojaksi
Esimerkki terveydenhuoltosovellusten sääntelystä muistuttaa myös siitä, että seinät rakennetaan usein painavasta syystä. Seinillä pyritään suojaamaan ihmisten keskeisiä oikeuksia kuten arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuutta tai oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. Lisäksi seinät suojaavat tyypillisesti yhteiskunnalle tärkeiden toimintojen häiriönsietokykyä. Kaikken kalleimmaksi voikin tulla seinien ohittaminen.
Seinien ohittaminen huolimattomuuden tai välinpitämättömyyden vuoksi johtaa pahimmillaan inhimillisiin ja oikeudellisiin katastrofeihin.
Törmäyskin voi olla arvokas kokemus
Kenestäkään ei tule sääntelykiipeilyn mestareita ensimmäisellä kerralla. Mutta myös ne yritykset, jotka törmäävät seinään, voivat oppia siitä arvokkaita taitoja. Sääntelyseinän kohtaaminen on yrityksille parhaimmillaan taitolaji, jonka myötä opitaan valitsemaan kehitettäviä hankkeita seinien vaikeusasteiden mukaan.
Maailmalla sääntelyseinän korkeudet vaihtelevat
Tilannetta monimutkaistaa entisestään se, että sääntelyseinien korkeus vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti. Euroopassa tekoälysääntely kiristyy merkittävästi, kun taas Yhdysvalloissa trendi vie kohti kevyempää säätelyä. Sääntelyn muutoksiin ajoissa reagointi on kriittistä kilpailukyvyn kannalta.
Sääntelyseinän siisti ylitys – vältä tuskaa, löydä reitti
Sääntelyseinä ei ole vihollinen, vaan osa liiketoimintaa, joka oikein hyödynnettynä rakentaa luottamusta ja avaa mahdollisuuksia. Kun seinä tunnistetaan ajoissa ja oikeat asiantuntijat kutsutaan mukaan, sääntelyesteet muuttuvat osaksi suunniteltua reittiä kohti menestystä.
Kirjoittaja on juristi, joka on harrastanut seinäkiipeilyä 27 vuotta.