Kesäkuun 2025 lopulla saatiin Yhdysvalloista kaksi merkittävää alioikeuden ratkaisua, jotka antavat ensimmäisen katsauksen tuomioistuinten ajatteluun generatiivisesta tekoälystä ja tekijänoikeuksista. Kanteet kirjailijoiden ja tekoäly-yhtiö Anthropicin ja Metan välillä päättyivät yhtiöille myönteisesti, mutta tuomioiden perustelut ovat täynnä varaumia. Ne eivät ainoastaan valota Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädännön luonnetta, vaan myös korostavat, kuinka eri tavalla vastaava tilanne todennäköisesti ratkaistaisiin Euroopassa.
Vaikka ratkaisut eivät ole lainvoimaisia, ne paljastavat Yhdysvaltain Fair Use -malliin sidotun argumentaation, joka on perustavanlaatuisesti erilainen kuin Euroopan järjestelmä.
Yhdysvaltain Fair Use -rajoitukset: Joustava kokonaisharkinta
Ennen tapausten analyysia on olennaista ymmärtää niiden oikeudellinen viitekehys. Yhdysvaltain tekijänoikeusjärjestelmä perustuu joustavaan Fair Use -oppiin. Se ei ole yksittäinen, tarkkarajainen poikkeus, vaan neljään pääkohtaan perustuva kokonaisharkinta, jossa arvioidaan, onko teoksen käyttö kohtuullista ja siten sallittua ilman lupaa. Neljä tekijää ovat:
- Käytön tarkoitus ja luonne – Oikeudet ovat asettaneet merkityksen sille onko käyttö kaupallista vai voittoa tavoittelematonta ja koulutuksellista. Keskeisintä on usein ollut käytön ”transformatiivisuus” eli se, muuttaako käyttö teoksen alkuperäistä luonnetta ja tarkoitusta.
- Suojatun teoksen luonne – Luovien teosten (kuten romaanien) suoja on vahvempi kuin faktapohjaisten teosten.
- Käytetyn osan määrä ja olennaisuus – Oikeuskäytännössä painoa on sillä kuinka suuri ja keskeinen osa teoksesta on käytetty.
- Käytön vaikutus teoksen potentiaalisiin markkinoihin tai arvoon – Tämä on monesti vaakakupissa painavin tekijä. Kantajat joutuvat esittämään näyttöä siitä aiheuttaako käyttö haittaa teoksen alkuperäisille markkinoille.
Fair Use -analyysissa lopputulos ei ole koskaan ennalta selvä, vaan se riippuu aina tapauskohtaisesta, laajasta todistelusta ja oikeudellisesta punninnasta. Se ei perustu koskaan yhteen perusteeseen vaan niiden yhteisharkintaan.
USA:n ratkaisujen ydin: Transformatiivisuus voitti, mutta ovi jäi auki
Molemmat yhdysvaltalaistuomarit katsoivat, että tekoälymallin kouluttaminen kirjoilla on luonteeltaan erittäin transformatiivista. Tekoäly ei ”lue” kirjaa sen juonen tai esteettisen arvon vuoksi, vaan analysoi datamassasta tilastollisia malleja. Tämä painoi vahvasti yhtiöiden eduksi.
The technology at issue was among the most transformative many of us will see in our lifetimes
Tuomari William Alsup, Bartz v. Anthropic PBC
Yksityiskohdat olivat kuitenkin paljastavia:
- Bartz v. Anthropic: Tuomari teki selvän eron teosten laittoman hankkimisen ja niiden käytön välillä. Vaikka koulutus katsottiin transformatiiviseksi, miljoonien kirjojen lataaminen laittomista ”varjokirjastoista” oli piratismia. Tämän vuoksi Anthropic todennäköisesti löytää itsensä erillisestä oikeudenkäynnistä vastaajan penkiltä.
- Kadrey v. Meta: Tämä tapaus kaatui kantajien näytön puutteeseen. Tuomari piti täysin mahdollisena, että tekoälyn luoma sisältötulva voisi aiheuttaa ”markkinoiden laimentumista” ja taloudellista haittaa. Kantajat eivät kuitenkaan esittäneet todisteita tämän tueksi.
Anthropic downloaded over seven million pirated copies of books, paid nothing, and kept these pirated copies in its library even after deciding it would not use them to train its AI (at all or ever again). Authors argue Anthropic should have paid for these pirated library copies. This order agrees.
Tuomari William Alsup, Bartz v. Anthropic PBC
Ratkaisuissa korostuu Fair Use -mallin luonne: lopputulos riippuu laajasta ja kalliista todistelusta, jossa todistustaakka markkinahaitan olemassaolosta on siihen vetoavalla kantajalla.
this ruling does not stand for the proposition that Meta’s use of copyrighted materials to train its language models is lawful. It stands only for the proposition that these plaintiffs made the wrong arguments and failed to develop a record in support of the right one.
Tuomari Vince Chhabria, Kadrey, et al., v. Meta Platforms, Inc.
Euroopan malli: Tekoälyn kouluttajien turvasatama?
Euroopassa tilanne on oikeudellisesti hyvin erilainen. Järjestelmämme ei perustu jälkikäteiseen kohtuullisuusharkintaan, vaan tekijänoikeusdirektiivin nimenomaiseen säännökseen tekstin- ja tiedonlouhinnasta (TDM). Suomessa direktiivin tekoälyn koulutusta koskeva artikla on implementoitu tekijänoikeuslain 13 b pykälään. EU:n lainsäädäntö antaa oikeudenhaltijoille etukäteisen kielto-oikeuden (opt-out). Oikeudenhaltija voi kieltää teostensa käytön kaupalliseen tiedonlouhintaan, ja jos kielto on tehty asianmukaisesti (esim. koneluettavasti), kaupallinen louhinta on todennäköisesti laitonta.
Tämä johtaa ensi näkemältä yllättävään lopputulokseen: tekoälyn kouluttajat ovat Euroopassa paremmin suojassa kanteilta, mikäli ne vain noudattavat lakia.
Jos tekoäly-yhtiö pystyy osoittamaan, että se on kunnioittanut kaikkia opt-out-kieltoja ja käyttänyt vain laillisesti hankittua tai vapaasti käytettävissä olevaa aineistoa, oikeudenhaltijan on vaikea menestyä kanteellaan. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa ei voida käydä laajaa oikeustaistelua ”markkinoiden laimentumisen” kaltaisista abstrakteista haitoista, jos tekoäly-yhtiö on toiminut lain kirjaimen mukaan. Eurooppalainen polku kanteille on siis paljon kapeampi.
Oikeudenhaltijoiden kanne voi menestyä Euroopassa lähinnä tilanteissa, joissa tekoäly-yhtiö on tietoisesti ja selkeästi rikkonut lakia. Juuri tähän yhdysvaltalaisetkin tuomiot viittaavat: piratismi on laitonta järjestelmästä riippumatta. Sekä Metan että Anthropicin on todettu käyttäneen laittomista lähteistä peräisin olevia kirjoja. Tällainen toiminta – voimassa olevan opt-out -kiellon rikkominen tai laittomasti hankitun materiaalin käyttö – voisi olla peruste kanteelle myös Euroopassa.
Eri mantereet, eri taistelukentät
Yhdysvaltain tuomiot osoittavat, että siellä tekijänoikeuskiistat ovat laajoja ja ennakoimattomia taisteluita taloudellisista vaikutuksista. OIkeudenhaltijat epäilemättä ryhmittyvät uudelleen ja tuovat seuraavissa riidoissa oikeussaleihin todistelua markkinavaikutuksista. Euroopan malli on selkeämpi ja luo tekoäly-yhtiöille ”turvasataman”, mikäli ne noudattavat sääntöjä.
Tämä siirtää painopistettä: eurooppalaisten oikeudenhaltijoiden tehokkain työkalu ei ole jälkikäteinen kanne, vaan ennaltaehkäisevä ja teknisesti oikein toteutettu opt-out -oikeuden käyttäminen. Oikeudenkäynnit tulevat todennäköisesti keskittymään tapauksiin, joissa on selkeä näyttö lain rikkomisesta – kuten piratismista. Taistelukenttä ei ole niinkään oikeussalissa käytävä taloudellinen argumentaatio, vaan ennaltaehkäisevä oikeuksien varaaminen ja sääntöjen noudattamisen valvonta. Epäilemättä tämä ero tulee olemaan Euroopassa myös vahvan lobbauksen kohteena seuraavien vuosien ajan.
Muualla verkkosivuillamme
Lue myös
Mikki Hiiri vastaan tekoäly: Disney-konserni haastaa Midjourneyn oikeuteen